Olen jo vuosia ollut paksu. Kilot tulivat osittain salaa, ja sitten en
enää halunnut huomata lihomista. Joka tapauksessa, jotain on tehtävä! Ei paksuuteni mikään yllätys ole,
mutta kun katsoin kuvia joita minusta on otettu, tajusin vasta todella
miten paksu olen.
Kuutisen viikkoa olen nyt katsonut syömisiä ja liikkunut hieman. Kroppa,
sekä mieli, kaipaavat hieman kevyemmän aloituksen liikuntaan. Tällä
hetkellä tavoitteena on käydä kolme kertaa viikossa uimassa ja siihen
päälle tavallinen hyötyliikunta.
Uimaan meno oli todellinen haaste. Jotenkin sitä ajatteli, että kaikki
tuijottaa ja miettiii, että miten toi läski kehtaa tulla uimaan.
Tosiasiassa en huomannut, että kukaan olisi katsonut ensimmäisellä
uimakerralla. Toinen kerta oli jo paljon helpompi. Nyt kun uimahalliin
on uskaltautunut ja muistanut, miten ihanaa onkaan uida, ei muiden
tuijotuksella ole enää väliä. Mitä sitten vaikka kauhistelisivatkin
kilojani? Itsepähän ne kannan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti