Kesä meni hujauksessa ohi, niin myös syömisten seuranta. En voi ymmärtää, että miten muualla kuin kotona on niin paljon vaikeampaa seurata, että mitä syö. Ostin jopa vaa'an isäni luokse, jossa kesän vietin, mutta ei sillä ollut mitään merkitystä. Liian helposti tarttuivat kaupan hyllyltä sipsit, keksit, suklaat ja jäätelöt mukaani. Hyvä puoli tässä kaikessa on kuitenkin se, että paino ei ole noussut kuin kilon verran toukokuusta. Kaiken kaikkiaan pudotukseni tällä hetkellä on siis 14,3kg.
Nyt olen viikon verran seurannut syömisiä ja sen huomaa olossa. Enää ei ole jatkuvasti turvonnut olo, päätä ei särje ja uni tulee huomattavasti helpommin. Paluu ruotuun on tapahtunut kuin huomaamatta ja lukuisat käynnit uimahallilla ovat vain tukeneet tätä. Seuraava välitavoite on -20kg rajan rikkominen. Huimasti siihen ei ole matkaa ja olenkin asettanut tavoitteeksi saavuttaa tuon lukeman ennen joulua.
Sen olen huomannut, että minun on oltava totaalikieltäytyjä. En voi pitää kerran viikossa herkkupäivää tai ostaa edes yhtä Pätkis-patukkaa. Kun kieltäydyn täysin herkuista, ei niitä tee edes mieli. Tänään esimerkiksi kaupassa olin aivan innoissani tuoreista porkkanoista, en suinkaan uusista kekseistä. Jossain vaiheessa tätä remonttia tulee kuitenkin löytää myös tapa herkutella. Tahtoisin löytää tasapainon siinä, että jos vaikka jollain synttäreillä syö kakkua, niin sitten ei menisi kauppaan ja ostaisi lisää herkkuja. Enemmän kuin muuta haluaisin siis löytää kohtuuden rajat.
En usko, että noiden rajojen löytäminen loppuen lopuksi on kovin vaikeaa. Ensin on vain saatava oikea ateriarytmi kohdilleen ja sitten voi alkaa miettiä jos vaikka kerran kuussa herkuttelisi jollain. Katsotaan nyt miten tämä rytmi taas lähtee käyntiin. Vielä ei ole kuitenkaan sokeristen tai suolaisten herkkujen aika. Tällä hetkellä voin nautiskella vain hedelmien ja kasvisten muodossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti